Opisto. Ikävä opistoon. Itken, koska
niin kova ikävä. Siellä oli aina ystäviä
ympärillä ja melkein
aina oli kuitenkin mukavaa, kun myöhemmin miettii.
Kaikkialle mahtuu
huonoja hetkiä ja oli niitä siis opistossakin, mutta ei niitä
huonoja hetkiä nyt muistele vaan tulee päälimmäisenä mieleen
kaikki hyvä.
En ois alkuvuonna osannut ikinä kuvitella kuinka tärkeitä voi tulla yhden
vuoden jälkeen. No tottakai, kun vuoden asuu yhdessä yhtenee
välttämättömästi (ehkä). Harmittaa, kun ei kerkeä kaikkiin pitää yhteyttä
vaikka on paljon rakkaita kavereita!
Opistossa sai kokea kaikenlaista. Sai kuvata. Sai olla oma itsensä.
Sai olla ihan retu jos halus. Sai käydä ihanalla retkellä Lortikassa....
Klunks. Jos kuvassa oleva tyttö lukee tätä,
muistutan sua ottamaan ponnarit mukaan ens kertaa varten kun nähään
-oon kaivannu lettejä!:D
Voin maksaa vaivannäöstä jos jaksat vaan! En pakota :)
Rakastan syksyä ja värejä. Olin mielissään lähössä Lortikkaan,en näin mielissään tullut sieltä takasin..
Lortikka: unohtumaton kokemus! (en tiiä hyvällä vai huonolla tavalla)
Tällön pelkäsin, että mitä ihmettä tästä vuodestaki tulee???
Mitä mä täällä teen? Miten tästä porukasta vois tulla tiivis?
Muistan selvästi, kun otin tän kuvan-otin tämän puhelimella senkin muistan
ja kyllä näänkin. Mulla oli tosi huono fiilis ja opisto oli muka niin mälsää-
istuin yksin laiturilla ja katoin vaan tätä jokea. Oli niin huippua mennä välillä
yksin vaikka ei ees ollu huonon huono fiilis.
Tää kuva on tosin ihan järkyttävä, mutta se ei oo tän pointti. Katso tätä
kuvaa. Kaikki on tollain porukoissa toiset pienemmissä toiset vähän
isommissa. Tää kuva on mun milestä jotenki tosi huvittava en osaa selittää.
Opiston alussa olin parin ensimmäisen tunnin jälkeen valmis lähtemään
kotiin, mutta viikon oltua tajusin että voi tästä tullakkin ihan jees.
Hauskaa meillä on. Kotiväenpäivä. Kaikki ihan panostanu... Tässä jo aikalailla
yhessä ollaan kaikkien kans. Tai en kyllä muista, että oliks se oikeesti vaa
tätä kuvaa varten :P mutta silti kavereita oltiin-ainakin vähän!
Opistoonkin kuului ne kaikki erilaiset mielialat.
Tässä olen erittäin hermostunut.
Saatiin kannustaa meiän opisto joukkuetta! SKÖÖ. ''meidän opisto, sköö''
Pelattiin usen spikeä-tosi usein. Aina melkeen jos oli tylsää siirryttiin saliin
tai jonnekkin pelaamaan. Sekin aika paljon oikeesti yhdisti meitä. Pelkkä
tommonen peli, missä mäiskitään toisia pallolla... mutta kehtaan väittää
niin, koska siihen uskaltautu aina kaikki mukaan
ja sitä kautta uskals vähän puhua.ja niin..
Päähänpistoksia. Yöllä varsinkin sattui tapahtua mitä vaan. Tästä ei nää
selkeesti, mutta saatiin yöllä joskus varmaan kolmen aikaan päähänpistos
kirjottaa lattialle HUOMENTA ja tekemään kengistä ympyröitä lattialle.. No
väsyneenä kaikenlaista.
Sai kuvata jos tykkäs. Yks siisteistä jutuista opistossa oli oikeesti se, että
jos ei keksiny mitää tekemistä sitte tuli väistämättä kuvaus mieleen ja aina
oli joku joka lähti mukaan.
No mitä tästä sanoisin.. Noo, Opistossa äänitettiin kaikenlaista!!
Ikävä näitäkin hetkiä!
Tää vuosi on ohi nyt meiltä ja nyt oon tässä parisen tuntia näitä kuvia läpi
käyny ja antanu kyynelten virrata, mutta sen vielä sanon vaikka varmaan oon
sanonukkin jo: tätä vuotta ei voi ikinä unohtaa ja näitä ihmisiä, ootte
huippuja kaikki.
♥
minä
